Cornell-tekniikka (engl. Cornell notes) toimii erinomaisesti luentomuistiinpanojen tekemiseen.

Valmistelut

  • Jaa vihkosi sivu kolmeen osaan kahdella viivalla seuraavasti (katso kuvaa yllä):
    • Piirrä vaakasuora viiva 6-10 ruudun päähän sivun alareunasta
    • Piirrä pystysuora viiva 6-8 ruudun päähän sivun vasemmasta reunasta

Käytä viivaamisessa selvästi erottuvaa kynää – vaikkapa tussia – jotta muistiinpanosi erottuvat helposti eri laatikoista.

Jos käytät Cornell-tekniikkaa aktiivisesti, kannattaa lisäksi piirtää kolmas viiva noin 4-6 ruudun päähän sivun yläreunasta. Voit kirjoittaa näin syntyneeseen ylälaatikkoon kulloisenkin luennon aiheen, päiväyksen ja kurssin tunnuksen. Lisäksi ylälaatikkoon kannattaa kirjata luennon tärkein kysymys: näin joudut jo ennen luentoa herättelemään aivonystyröitäsi ja arvioimaan tulevan luennon aikana läpikäytäviä asioita.

Noin, olet nyt valmis Cornell-tekniikkaa varten.

Askel 1: Kirjaa muistiinpanot monipuolisesti

Päästyäsi luennolle ja luennoitsijan aloitettua taukoamattoman esitelmänsä aiheesta, aloita välittömästi muistiinpanojen tekeminen. Luentomuistiinpanot kirjataan vihkosi sivulle muodostuneeseen suurimpaan laatikkoon.

Kirjaa ylös mahdollisimman paljon

  • lyhytsanaisia lauseita
  • ranskalaisilla viivoilla organisoituja listauksia
  • erikoismerkkejä ja lyhenteitä
  • diagrammeja

Muista myös jättää välejä muistiinpanoihisi, jotta voit palata niihin myöhemmin luennon aikana ja tehdä lisäyksiä.

Askel 1 jättää sinulle ensimmäisen muistijäljen opetettavasta aiheesta sekä auttaa sinua myöhemmin jäsentelemään tietoa.

Askel 2: Tiivistä

Mahdollisimman pian luennon jälkeen, esimerkiksi lounaan aikana taikka siirtyessäsi seuraavalle luennolle, tiivistä muistiinpanojasi vihkosi vasemman reunan laatikkoon. Käytä yhteyksiä luovia avainsanoja, lyhenteitä ja väliotsikoita. Kirjoita kysymyksiä, joihin löytyy vastaus muistiinpanoistasi. Piirrä mieleenpainuvia symboleita ja kuvioita, jotka muistuttavat sinua opetetuista asioista.

Askel 2 vahvistaa luennolla luomaasi muistijälkeä. Lisäksi se on tärkein askel kertaamisen kannalta. Kun haluat myöhemmin kerrata aihetta, sinun ei tarvitse kuin peittää suurin (oikean puolen) laatikko kädelläsi ja pyrkiä vasemman laidan stimuloivien vinkkien avulla käymään aihetta läpi ajatuksissasi.

Askel 3: Kertaa ja luo yhteyksiä

Muutaman päivän sisällä (mieluiten samaisena päivänä, illalla) kertaa aihetta yllä mainitulla tavalla. Peitä oikea puoli ja pyri muistamaan vasemman puolen vinkkien avulla kaikki luennon aikana läpikäydyt asiat.

Kerratessasi aihetta, pyri luomaan yhteyksiä avainsanojen ja ideoiden välille. Kysy itseltäsi:

  • Miksi tämä tieto on tärkeää?
  • Mitä päätelmiä voin tiedosta tehdä?
  • Mihin tätä tietoa voidaan tulevaisuudessa käyttää?

Aivan viimeiseksi kirjoita vielä vihkosi alalaatikkoon omin sanoin tiivistelmä tärkeimmistä faktoista ja ideoista. Pyri samalla vastaamaan yllä esitettyihin kysymyksiin. Askel 3 pakottaa sinut jäsentelemään opitun tiedon ja varmistaa, että tiedosta jää pysyvämpi muistijälki.

 


 

Tämän yksinkertaisen kolmiportaisen tekniikan avulla muutat perinteisen – hyvinkin passiivisen – muistiinpanojen tekemisen aktiiviseksi oppimisprosessiksi. Muista myös ajoittain palata takaisin aiheen pariin: ilman kertausta ihminen muistaa ainoastaan n. 10% luetusta tiedosta.

 


Helpompi tapa:

Itse kyllästyin hyvinkin nopeasti jatkuvaan viivojen piirtelyyn, joten päätin etsiä käsiini Cornell-tekniikalle valmiiksi suunnitellun vihkon.

Päädyin tähän vihkoon. Se on osoittautunut erittäinkin käteväksi ja aikaa säästäväksi ostokseksi. Jos käytät Cornell-tekniikkaa aktiivisesti, kannattaa ehkä sinunkin harkita tätä ostosta.

 


 

Tiedätkö muita tehokkaita opiskelutekniikoita? Kommentoi alle!