Jos aiot ensi vuodeksi yliopistoon, nyt on korkea aika alkaa pohtimaan Iso-Britanniaa vaihtoehtona!

Toisin kuin suomalaisessa yhteishaussa, suurimpaan osaan brittiyliopistojen kursseista haetaan jo 15. tammikuuta mennessä. Tästä syystä aloitamme hakuprosessista kertovan blogisarjan, jossa käsittelemme muun muassa UCAS-järjestelmän kiemuroita sekä Brexitin vaikutuksia suomalaisopiskelijoihin. Tämä osa käy läpi 5 hyvää syytä hakea Iso-Britanniaan, ja vastaa kahteen yleisimpään huoleen maassa opiskeluun liittyen.


Miksi Iso-Britannia?

1) Joukko maailman parhaita yliopistoja

Jos alan uusin tutkimus ja akateemiset meriitit kiinnostavat, Iso-Britannia tarjoaa kasan loistavia vaihtoehtoja. Erilaisilla ranking-listoilla on vuodesta toiseen 15-20 brittiyliopistoa sadan parhaan joukossa, kun taas Suomesta ainoastaan Helsingin yliopisto pystyy ajoittain murtautumaan kyseiseen ryhmään. Vaikka näillä listauksilla on tapana suosia suurien englanninkielisten yliopistojen rakennetta, ne antavat hyvän kuvan brittiyliopistojen käytössä olevien resurssien suuruudesta muuhun Eurooppaan verrattuna.

2) Portti kansainvälisille työmarkkinoille ja akateemiseen maailmaan

Vaikka ranking-listat eivät ole täydellinen mittari yliopiston tasolle, niin yksi asia on varma: kansainvälisillä työmarkkinoilla tunnettu yliopisto näyttää hyvältä CV:ssä.

Toisin kuin Suomessa, etenkään englanninkielisissä maissa ei ole täysin samantekevää mistä on tietotaitonsa hankkinut, vaan koulutustausta voi antaa merkittävän edun työnhaussa. Toisaalta Iso-Britanniassa opiskelu voi auttaa myös akateemisen uran luomisessa: ensinnäkin, englanti on kansainvälisen tason tieteen kieli, ja toisekseen Britanniassa asuminen antaa konkreettisen mahdollisuuden tavata oman alansa huippunimiä. Lisäksi on hyvä huomata se tosiasia, että maailmassa on tuhansia englanninkielisiä yliopistoja jokaista suomalaista korkeakoulua kohti, joten akateemisilla työmarkkinoilla valmius työskennellä englanniksi ja angloamerikkalaisen kulttuurin ehdoilla tuo valtavan edun pelkästään Suomessa pysymiseen nähden.

3) Joustavammat oppiaineyhdistelmät

Tiedätkö mitä David Cameron, Iso-Britannian pääministeri vuosina 2010-2016 opiskeli? Filosofiaa, politiikkaa ja taloustiedettä, samassa tutkinnossa.

Monissa Iso-Britannian yliopistoissa voi opiskella kahta tai kolmea ainetta tasaveroisina pääaineina. Jos olet kunnianhimoinen ja haluat laajan yleissivistyksen tietyn aiheen ympäriltä, tai toisaalta mielikuvituksellisen yhdistelmän, jolla erottua joukosta, kannattaa tutkia mitä brittiyliopistoilla on tarjottavanaan. Toinen tämän systeemin etu on se, että yliopistoon mennessä ei välttämättä tarvitse olla aivan satavarma tulevasta pääaineestaan, vaan aineita voi karsia opiskelujen edetessä. (Erityisen helppoa tämä on Skotlannissa, mistä myöhemmissä postauksissa lisää.)

4) Elämänkokemus, monikulttuurisuus ja maailmankansalaisuus

Kuten Juho Rasa kirjoittaa täällä, ulkomailla asuminen ja opiskelu ovat elämää muuttava kokemus. Kun pääsee sukeltamaan uuteen kieleen, kulttuuriin ja yhteiskuntaan, oma ymmärrys maailmasta laajenee valtavasti. Lisäksi sopeutumisen haasteet opettavat usein paljon itsestä ja kasvattavat itseluottamusta.

Iso-Britanniassa tapaa ihmisiä kaikkialta maailmasta ja oppii natiiviksi kielessä, jota ymmärretään maapallon jokaisella puolella. Parhaimmassa tapauksessa voit vieläpä lähteä brittiyliopistostasi lukukaudeksi vaihtoon johonkin vieläkin kauemmaksi! Ja vaikka lopulta palaisit tekemään työurasi Suomeen (niin kuin moni todella tekeekin), palaat maailmankansalaisena, joka pystyy sopeutumaan monenlaisiin työyhteisöihin luonnostaan.

5) Hakiessa ei häviä mitään

Iso-Britanniaan haetaan UCAS-järjestelmän kautta verkossa, ja prosessi on suhteellisen vaivaton. Toisin kuin Suomessa (vielä ainakin ennen suunniteltua uudistusta), brittiyliopistot valitsevat opiskelijansa yo-arvosanojen, personal statementin ja suosituksen perusteella, ilman erillisiä pääsykokeita. Koska hakuaika päättyy jo tammikuussa, voit hakea keväällä aivan normaalisti myös suomalaisiin yliopistoihin!

On myös varsin epätodennäköistä, että muutaman viikon käyttäminen hakemuksen valmisteluun keskellä pimeintä keskitalvea vaikuttaisi menestykseesi kevään yo-kirjoituksissa (ennemminkin päinvastoin, jos kirjoitat englannin). Kannattaa siis kokeilla kepillä jäätä: jos tunnet pienenkin halun lähteä Britanniaan, hakeminen pitää tuon oven auki ja antaa lisää miettimisaikaa. Lopulliset päätökset täytyy tehdä vasta kevään puolella.

 


Pärjäänkö ulkomailla?

Yleisimmät huolet ulkomailla opiskeluun liittyvät muutamaan teemaan. Ehkäpä suoraviivaisin niistä on yksinkertainen pelko: pärjäänkö? On totta, että kotoa lähteminen on jo itsessään vähintäänkin jännittävää, ja suoraan ulkomaille muuttaminen ei varsinaisesti vähennä tuota jännitystä. Tässä kohden kysymys on perustavanlaatuisesti yksilöllinen, joten voin puhua vain itseni ja muutaman tuntemani henkilön kokemuksien perusteella.

Silti, lähtökohtaisesti vastaus pelkoihin on: kyllä pärjäät, ja vieläpä hienosti. Suomalainen peruskoulu ja lukio tarjoavat maailmanlaajuisesti huipputason perustiedot, ja suomalaisten lukiolaisten englannin kielen taito on sekin huippuluokkaa. Iso-Britannia on turvallinen, eurooppalainen maa, jossa on tietyistä ongelmista huolimatta toimiva perusterveydenhuolto.

Yliopistoille on tärkeää, että myös kansainväliset opiskelijat pärjäävät opinnoissaan, ja ainakin itseni kohdalla jokainen tapaamani britti on suhtautunut minuun ystävällisesti ja kunnioittavasti. Koti-ikävää taas lievittää uusien ystävien lisäksi se, että monissa brittiyliopistoissa on suomalainen tai pohjoismainen yhteisö, joka järjestää säännöllisesti erilaisia tapahtumia (tämän voi halutessaan selvittää myös etukäteen googlaamalla).


Onko se kallista?

Toinen yleinen huolenaihe etenkin Iso-Britanniaan liittyen on opiskelun hinta. Opiskelupaikkaa pohtiessa on hyvä tiedostaa, että brittiyliopistoissa on käytössä lukukausimaksut. Toisaalta lukukausimaksuja ei tarvitse suorittaa etukäteen, vaan maassa on niitä varten kaksi eri systeemiä. Englannissa ja Walesissa valtio myöntää briteille ja EU-kansalaisille lukukausimaksuja varten lainan, joka peritään takaisin vasta siinä vaiheessa, kun olet työelämässä ja tienaat tietyn summan vuosittain. Skotlannissa taas jokainen Euroopan unionin sisältä tuleva opiskelija saa stipendin, joka kattaa lukukausimaksut kokonaan, eikä niitä siis tarvitse missään vaiheessa maksaa takaisin.

Lukukausimaksujen lisäksi on hyvä huomata, että opiskelu Iso-Britanniassa on ohjatumpaa kuin Suomessa, joten opiskeluajan budjettia ei voi laskea osa-aikatyön varaan. Elinkustannukset brittiläisissä yliopistokaupungeissa ovat yleensä suuruusluokaltaan Helsingin tasoa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opiskeluajan elinkustannukset katetaan Kelan opintotuella, ja myös lainaa pitää ottaa. Toisaalta tämä ei ole enää Suomessakaan erityisen epätavallista, ja yliopistotutkinnot takaavat keskimäärin selkeästi muita koulutustaustoja korkeammat ansiot. Lisäksi Iso-Britannian ohjatussa opiskelutavassa on taloudellisesti se hyvä puoli, että opintolainahyvitykseen oikeuttava määräajassa valmistuminen on hyvin todennäköistä. Vaikka lainarahaan liittyvä riski pitää siis tiedostaa ja pystyä kantamaan, Iso-Britanniassa opiskelu ei ole taloudellisesti millään tavalla mahdotonta.


Vakuutuitko? Etene näin:

  • Tutkiskele tätä Opetushallituksen tuottamaa opasta ja ISO Ry:n sivustoa.
  • Jos tiedät jo minne haet, lue hakijaprofiili osoitteessa https://www.ucas.com/ ja seuraa tätä Opetushallituksen esimerkkiä lomakkeen täyttämisessä.
  • Lue blogia! Julkaisemme lähiviikkoina lisää päivityksiä ainakin opiskelupaikan valintaan, hakuprosessin kiemuroihin ja Brexitin mahdollisiin vaikutuksiin liittyen.
  • Lähetä meille kysymyksiä! Tiimissämme on useita ulkomailla opiskelevia nuoria, jotka voivat vastata omakohtaisen kokemuksensa kautta.

Jäikö jokin askarruttamaan?

Ota yhteyttä, autamme mielellämme:

karrilassi@gmail.com

jonne.tiili@gmail.com