Iso-Britannian yliopistoihin haetaan keskitetysti UCAS-järjestelmän kautta 15. tammikuuta mennessä. Tämä päivitys käy läpi hakuprosessin vaiheet ja tarjoaa syventävää tietoa tiettyjen sudenkuoppien välttämiseksi. Lue tämä teksti yhdessä Opetushallituksen esimerkkilomakkeen kanssa ennen hakemuksen jättämistä!

1. UCAS-haun perusasiat

UCAS-järjestelmään saa valita viisi hakuvaihtoehtoa, ja niitä ei tarvitse asettaa mieluisuusjärjestykseen. Voit siis huoletta käyttää osan vaihtoehdoista huippuyliopistoihin, ilman että yhdestä paikasta ulos jääminen vaikuttaa toisiin hakukohteisiin. Opiskelupaikan varmistamiseksi kannattaa valita pääsyvaatimuksiltaan eritasoisia yliopistoja. Hakukohteina voi olla myös saman yliopiston eri koulutusohjelmia, mutta eri aineisiin hakeminen vaatii erityistä huomiota personal statementtia kirjoittaessa.

Kun olet saanut hakukohteesi päätettyä, sinun pitää jättää itse hakemus. Voit aloittaa sen vaikka heti luomalla hakuprofiilin UCAS:in nettisivuilla. Rekisteröitymisen jälkeen järjestelmään lisätään henkilötiedot, ja kahlataan läpi pakolliset tiedotteet lukukausimaksuihin ja opiskelun rahoittamiseen liittyen. Nämä kohdat kannattaa täyttää Opetushallituksen tuottaman esimerkkilomakkeen mukaisesti, jota käytin myös oman hakemukseni pohjana. Tämän jälkeen asetetaan hakukohteet sekä hakemuksen varsinainen sisältö, eli arvosanat, työhistoria, personal statement ja suositus.

Hakemus tulee jättää ja viimeistään 15. tammikuuta. Muista myös maksaa 24 punnan hakumaksu! Tämän jälkeen yliopistot vastailevat pitkin kevättä joko hyläten hakemuksesi tai antaen tarjouksen (conditional offer). Tämä tarjous sisältää arvosanat, jotka sinun tulisi saavuttaa ylioppilaskokeista (tai IB-linjan vastaavista) päästäksesi sisään. Jos saat useamman tarjouksen, sinun tulee valita niistä ensimmäinen vaihtoehto, sekä toinen vaihtoehto siltä varalta, ettet saavuta ensimmäisen vaihtoehtosi vaatimia arvosanoja. Nämä valinnat täytyy tehdä vasta sen jälkeen, kun olet saanut vastaukset kaikilta yliopistoilta, joten lopulliset päätökset opiskelupaikan suhteen täytyy tehdä vasta kevään puolella. Myös yliopiston mahdollisesti vaatiman kielikokeen voi suorittaa vasta tarjouksien saamisen jälkeen.

UCAS-järjestelmän kautta voi hakea opiskelupaikkaa myös lykätyllä aloitusajankohdalla esimerkiksi asevelvollisuuden suorittamisen takia. Tämä pitää kuitenkin kertoa yliopistoille jo hakuvaiheessa lomakkeen kautta, ja selittää personal statementissa. Opintojen lykkääminen jo opiskelupaikan vastaanottamisen jälkeen ei yleensä ole mahdollista. Jos haluat Iso-Britanniaan opiskelemaan, suosittelisin kuitenkin Brexitin takia asevelvollisuuden suorittamista vasta tutkinnon jälkeen. Tämä johtuu siitä, että EU-kansalaisilla, jotka muuttavat maahan ensi vuoden aikana, on todennäköisesti paljon turvatumpi asema kuin vuonna 2019 maahan pyrkivillä.


2. Mihin hakisin?

Hakupaikkaa valittaessa kannattaa miettiä erityisesti opiskelun kustannuksia, yliopiston mainetta ja kaupunkia. Kustannusten kannalta merkittävin yksittäinen tekijä ovat lukukausimaksut: Englannissa ja Walesissa suurimmassa osassa yliopistoista on käytössä 9250 punnan vuosittaiset maksut, kun taas Skotlannissa ainakaan ensi vuonna aloittavien EU-kansalaisten ei tarvitse maksaa mitään. Yliopistojen mainetta ja kaupunkeja taas voi vertailla erilaisten ranking-listojen avulla. Myös yliopistojen omat sivut, erilaiset keskustelufoorumit ja suomalaiset tutut ovat hyviä lähteitä. Esimerkiksi minun kauttani voi kysellä melkein jokaisesta skotlantilaisesta yliopistosta!

Omaa ainetta ja koulutusohjelmaa pohtiessa tärkein hakukriteeri on oma kiinnostus. Sen lisäksi on kuitenkin muistettava miettiä myös opiskelun kestoa ja sitä, antaako tutkinto haluamasi pätevyyden työpaikalle ja jatko-opintoihin. Erityisesti lääkärin, juristin ja opettajan opintojen kohdalla kannattaa selvittää tutkinnon vastaavuus suomalaisten kelpoisuusvaatimusten kanssa. Lisäksi on hyvä huomata, että UCAS-järjestelmän kautta saa opiskeluoikeuden vain alempaan korkeakoulututkintoon, ja mahdolliseen maisterintutkintoon pitää hakea erikseen. Siirtyminen takaisin Suomeen maisterivaiheeseen voi joskus vaatia täydentäviä opintoja.

Oma ymmärrykseni on, että Skotlannin vanhojen yliopistojen nelivuotinen alempi korkeakoulututkinto antaa tilaa ja aikaa kokeilla erilaisia aineita muun maan kolmivuotista tutkintoa enemmän. Tässä tutkinnossa opiskellaan kolmea eri ainetta ensimmäisen kahden vuoden ajan, ja valitaan lopullinen pääaine vasta kahdeksi viimeiseksi vuodeksi. Toisaalta kolmen vuoden tutkinto vie vähemmän omaa aikaa ja rahaa, joten urasuunnitelmien ollessa selkeitä se tarjoaa suoremman tien töihin ja jatkotutkintoihin. Myös halu päästä johonkin tiettyyn maineikkaaseen englantilaiseen yliopistoon voi olla pätevä syy valita kolmen vuoden tutkinto.


3. Koulumenestyksen merkkaaminen UCAS-hakemukseen

Brittiyliopistojen opiskelupaikat jaetaan pitkälti aiemman koulumenestyksen perusteella. Tämän systeemin erilaisuus Suomen yhteishakuun verrattuna tuo hakuprosessiin tiettyjä haasteita. Brittikouluissa on tapana antaa opiskelijoille odotetut arvosanat (predicted grades) jo ennen varsinaisia loppukokeita. Normaalisti nämä arviot merkattaisiin mukaan UCAS-hakemukseen, ja ne toimisivat pohjana yliopistojen päätöksille ja annetuille tarjouksille. Suomen systeemissä ei kuitenkaan ole vastaavaa käytäntöä, joten arvosanojen merkkaamista varten ei ole olemassa virallista tapaa. Jos olet abi, ja et siis vielä tiedä ylioppilastutkintosi lopullisia arvosanoja, vaihtoehtoja on käytännössä kaksi.

  • Tapa 1: Opetushallituksen esimerkkilomakkeessa on merkitty näkyviin ne aineet, joiden ylioppilaskokeisiin esimerkkihakija on ilmoittautunut, ja valittu arvosanan kohdalle vaihtoehto ”pending”, eli suomeksi avoin tai tulossa oleva. Näiden mukaan on merkitty myös ylioppilaskokeiden arvosteluasteikko improbaturista laudaturiin. Jotta hakemuksen käsittelijä saisi ymmärryksen hakijan koulumenestyksestä, esimerkkilomakkeeseen on lisätty hakijan lukion kurssien keskiarvo aineittain. Koska tämä tapa ei sisällä minkäänlaisia odotettuja arvosanoja, jonkinlainen arvio omasta menestyksestä tulisi ujuttaa personal statementin ja mielellään myös suosituskirjeen mukaan.
  • Tapa 2: Toinen vaihtoehto on selittää tilanteesi opettajille, ja pyytää heitä tekemään arvio tulevista yo-arvosanoistasi kurssisuorituksiin perustuen. Tämän jälkeen sinun täytyy lisätä joko ryhmänohjaaja tai koulun rehtori suosittelijaksi UCAS-järjestelmään, ja pyytää heitä syöttämään arviot hakemukseesi. Tämä tapa siis kopioi brittisysteemin Suomen oloihin. Vaikka UCAS-järjestelmään ei tässä vaiheessa tarvitse lähettää todistuspapereita, opettajilta kannattaa pyytää odotetut arvosanat kirjallisesti.

Kumpi tapa on parempi? Oma käsitykseni on, että tapa 1 on helpompi ja varmasti toimiva, mutta tapa 2 saattaa olla parempi kaikista kovimpiin yliopistoihin haettaessa. Nämä yliopistot pystyvät halutessaan täyttämään paikkansa huipputason brittiopiskelijoilla, joten kynnys ottaa sisään epävarmempia hakijoita on korkea. Lisäksi kannattaa pohtia, miten saa annettua itsestään mahdollisimman hyvän kuvan: jos esimerkiksi uskot pärjääväsi yo-kirjoituksissa selvästi paremmin kuin kurssikeskiarvosi perusteella voi odottaa, kannattaa varmaankin valita tapa 2. Sama logiikka toimii myös toiseen suuntaan. Kiireen tullessa kumpi tapa tahansa on kuitenkin parempi kuin hakemuksen jättäminen tekemättä.

Teknisten yksityiskohtien lisäksi kannattaa huomata eräs kulttuurinen seikka: Iso-Britanniassa vaatimattomuus ei ole hyve. Kumpaa tahansa tapaa käytätkin, arvosanat tulisi siis arvioida niin korkeiksi kuin mahdollista. Hakemuksesi lukija elää maassa, jossa todennäköinen eximia ilmoitettaisiin aina laudaturina, joten liiallisella rehellisyydellä ei pidä antaa brittihakijoille tasoitusta. UCAS:in tekemän tutkimuksen mukaan peräti puolet englantilaisista oppilaista eivät itseasiassa saavuta odotettuja arvosanojaan, mikä kuvaa hyvin kyseisten arvioiden luonnetta. Suurin osa yliopistoista ei myöskään vedä tarjoustaan pois, vaikka jokin yo-koe menisikin odotettua heikommin.

Jos tiedät jo kaikki arvosanasi, ne tulee tietysti merkata hakemukseen ilman kummempia kikkailuja. Myös abin tulisi liittää hakemukseensa syksyn kirjoitusten lopulliset arvosanat, mikäli ne ovat jo tiedossa, eikä kokeita aiota uusia. Hakujärjestelmässä kysytään myös työhistoriasta, ja tässä kohtaa kannattaa mainita ainakin palkallisista kesätöistä sekä kurssiin liittyvästä kokemuksesta (esimerkiksi lyhytkin jakso päiväkodissa on opettajankoulutukseen hakiessa merkittävä etu). Moniin yliopistotutkintoihin hakiessa kohdalla ei kuitenkaan ole valtavaa merkitystä.


4. Personal statement ja suosituskirje

Henkilötietojen, hakukohteiden, koulumenestyksen ja työkokemuksen jälkeen hakemukseen pitää vielä liittää oma personal statement, eli motivaatiokirje, sekä suositus tutulta opettajalta tai työnantajalta. Olemme kirjoittaneet kattavasti personal statementista täällä ja julkaisseet kaksi aitoa esimerkkiä. Ainoa neuvo, jonka haluan tässä toistaa, on jo arvosanojen kohdalta tuttu: älä ole vaatimaton!

Suosituskirjeen kohdalla kannattaa huomioida muutama asia. Ensinnäkin, suositusta ei tulisi kirjoittaa itse. Hakemusten lukijat ovat erittäin harjaantuneita, ja huomaavat usein, jos sekä personal statement että suositus on kirjoitettu samalla tyylillä, ja samoja ei-natiiveille lähes mahdottomia pilkkusääntöjä rikkoen. Kannattaa siis valita tuttu suosittelija ja pyytää häntä työskentelemään yhdessä kieltenopettajan kanssa. Suosittelijaan pitää muistaa ottaa yhteyttä mahdollisimman kauan ennen hakuajan umpeutumista, jotta hänelle jää aikaa kirjoittaa teksti huolella. Kaikille suosittelijoille ja mahdollisten odotettujen arvosanojen antajille tulisi myös selittää kohteliaasti, että kuten tässäkin tekstissä on toisteltu, suomalainen vaatimattomuus ei ole hakemuksen kontekstissa toivottavaa. Muuten suosituksen kirjoittamista ei pidä jännittää liikaa, vaan UCAS:in ohjeet tarjoavat hyvän pohjan. Tärkein asia, jonka nostaisin noista ohjeista esille, on muistaa mainita suositeltavan englannin kielen taidosta riippumatta siitä, mitä ainetta hän on hakemassa opiskelemaan.

UCAS-järjestelmää varten tarvitset suosittelijasi yhteystiedot ja sähköpostiosoitteen. Hakijana sinun tulee lähettää UCAS:in kautta suosittelupyyntö, jonka kautta suosittelijasi saa sähköpostiin seikkaperäiset ohjeet etenemisestä. Jos päätät lisätä hakemukseesi odotetut arvosanat, sinun täytyy menetellä samalla tavalla. Et siis voi lisätä arvosanojasi itse, vaan sinun on nimettävä ryhmänohjaaja tai rehtori suosittelijaksi. Asia on tietysti yksinkertaisempi, jos sama henkilö lisää sekä arvosanat että varsinaisen suosituksen, mutta myös useamman suosittelijan nimeämisen pitäisi onnistua.


Lisää materiaalia:


Jäikö jokin askarruttamaan?

Ota yhteyttä, autamme mielellämme:

karrilassi@gmail.com

jonne.tiili@gmail.com